Työterveyden kilpailutus – näin säästät jopa tuhansia euroja vuodessa

Moni yritys maksaa työterveyshuollosta enemmän kuin olisi tarpeen. Sopimus on solmittu vuosia sitten, se jatkuu automaattisesti eikä kukaan ehdi vertailla vaihtoehtoja. Silti juuri työterveyshuollon kilpailutus on yksi harvoista keinoista, jolla voit pienentää kiinteitä kuluja ilman että henkilöstö menettää mitään. Hyvin tehdyllä kilpailutuksella yritys voi säästää satoja tai jopa tuhansia euroja vuodessa ja saada samalla selkeämmän, paremmin ennakoitavan palvelun.

Tässä artikkelissa käymme läpi, miksi kilpailutus kannattaa, mitä sopimuksesta pitää tarkistaa, miten Kela-korvaukset vaikuttavat lopulliseen hintaan ja miten vaihdat palveluntarjoajaa ilman turhaa vaivaa.

Miksi työterveyden kilpailutus kannattaa

Lakisääteinen työterveyshuolto on pakollinen heti, kun yrityksellä on yksikin työntekijä. Työterveyshuollon todelliset kustannukset voivat vaihdella noin sadasta eurosta yli tuhanteen euroon työntekijää kohti vuodessa ennen Kelan korvauksia. Ero syntyy siitä, mitä ostat, keneltä ostat ja miten sopimus on rakennettu.

Kun sopimus jatkuu vuodesta toiseen ilman vertailua, hinta harvoin laskee. Tarjouskilpailu sen sijaan tuottaa usein edullisempia vaihtoehtoja kuin sopimuksen automaattinen jatkaminen. Kilpailutus on myös luonteva hetki tarkistaa, vastaako palvelun sisältö yrityksen todellista tarvetta vai maksatko asioista, joita et käytä.

Mistä työterveyden hinta muodostuu

Työterveyshuollon hinnoittelu on harvoin yksi selkeä luku. Tyypillisesti maksat kiinteän perusmaksun ja sen lisäksi erikseen jokaisesta käynnistä ja toimenpiteestä. Tämä tekee budjetoinnista vaikeaa, koska et tiedä etukäteen, kuinka usein työntekijät palvelua käyttävät.

Kokonaishintaan vaikuttavat muun muassa aloitusmaksu, käyntikohtaiset maksut, laboratorio- ja tutkimuskulut, hallinnolliset maksut sekä työpaikan mahdolliset altisteet. Osa kuluista jää helposti piiloon tarjousvaiheessa. Siksi kannattaa aina pyytää tarjous, josta näkee sekä kiinteät että muuttuvat kustannukset ja kysyä suoraan, esitetäänkö hinnat ennen vai jälkeen Kela-korvauksen.

Lakisääteinen työterveys vai laajempi sopimus

Kilpailutuksen yhteydessä kannattaa erottaa kaksi asiaa toisistaan. Lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto on pakollinen. Siihen kuuluvat esimerkiksi työpaikkaselvitys, toimintasuunnitelma, terveystarkastukset tarpeen mukaan sekä työkyvyn tukeminen. Sairaanhoito eli yleislääkäritasoinen vastaanotto ei sen sijaan ole pakollinen osa työterveyshuoltoa, ellei työnantaja ole sitä erikseen sopinut.

Tämä ero kannattaa pitää mielessä, kun vertailet tarjouksia. Osa palveluntarjoajista tulkitsee lakisääteisyyttä laveammin kuin toiset, joten näennäisesti samanhintaiset tarjoukset voivat sisältää eri asioita. Vertaile siis sisältöä, ei pelkkää hintalappua.

Näin Kela-korvaukset pienentävät hintaa

Työnantaja saa Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista, ja korvaus vaikuttaa merkittävästi lopulliseen hintaan. Kela korvaa ehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) hyväksytyistä kustannuksista 60 prosenttia ja vapaaehtoisen sairaanhoidon (korvausluokka II) kustannuksista 50 prosenttia. Korvauksille on työntekijäkohtainen laskennallinen enimmäismäärä, joka on 492,50 euroa vuodelta 2025.

Korvaus haetaan jälkikäteen, kun tilikausi on päättynyt. Hakemus pitää tehdä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Työnantaja saa korvauksia riippumatta siitä, kuinka monelta palveluntuottajalta palvelut on hankittu – tuottajien lukumäärä ei vaikuta korvausten tasoon.

Milloin kilpailutus kannattaa tehdä

Monilla yrityksillä sopimuskausi noudattaa kalenterivuotta, joten vuodenvaihde on luonteva hetki uudistaa työterveys. Käytännössä kilpailutus kannattaa aloittaa hyvissä ajoin syksyllä, jotta ehdit vertailla tarjoukset rauhassa ja siirtyä uuteen palveluun ilman kiirettä.

Tarkista nykyisestä sopimuksesta irtisanomisaika, joka on tyypillisesti yhdestä kolmeen kuukautta. Varaa aikaa myös henkilöstön perehdytykseen ja uuden toimintasuunnitelman laatimiseen.

Vaihtaminen käytännössä

Kun uusi kumppani on valittu, laadi toimintasuunnitelma yhdessä sen kanssa. Suunnitelma sisältää työpaikkaselvityksen, terveystarkastusten aikataulun ja muut keskeiset toimenpiteet. Työpaikkaselvitys tehdään yleensä yhteistyön alussa, jotta palveluntarjoaja ymmärtää työympäristön ja mahdolliset riskit. Se on lakisääteisen työterveyshuollon perusta.

Muista viestiä muutoksesta henkilöstölle ajoissa ja selkeästi. Kerro, miksi vaihto tehdään, mitä se tarkoittaa käytännössä ja miten uuteen palveluun siirrytään. Selkeä viestintä poistaa epävarmuuden ja tekee siirtymästä sujuvan.

Digitaalinen työterveys pienentää kynnystä

Yhä useampi työterveyspalvelu tarjoaa asioinnin myös etänä. Etävastaanotto voi olla hyvä ensimmäinen askel, kun oire sopii etänä arvioitavaksi, jolloin työntekijä pääsee nopeasti lääkärin arvioon eikä työaikaa kulu matkoihin. Jos tilanne vaatii tutkimista paikan päällä, lääkäri ohjaa eteenpäin. Matalan kynnyksen digitaalinen asiointi tukee varhaista puuttumista ja voi vähentää turhia käyntejä, mikä näkyy myös kustannuksissa.

Miten säästän jopa tuhansia euroja vuodessa työterveyskuluissa?

Työterveyden kilpailutus on yksi tehokkaimmista tavoista pienentää yrityksen kiinteitä kuluja. Markkinoille on tullut uusia innovatiivisia työterveyspalveluiden tarjoajia, joiden ansiosta yritykset voivat saada huomattavasti edullisemman työterveystarjouksen kuin perinteisiltä toimijoilta. Työterveysalalle on pitkään kaivattu lisää kilpailua, ja sen myötä palvelut ovat kehittyneet ja hinnat laskeneet. Kannattaa pyytää tarjous myös modernilta työterveystoimijalta. Voit yllättyä, kuinka paljon yrityksesi voi säästää.