Työterveyshuollon Kela-korvaus: mitä työnantaja saa takaisin?

Lakisääteinen työterveyshuolto on pakollinen kustannus jokaiselle työnantajalle, jolla on palkattua henkilöstöä. Kun korvaus haetaan oikein ja ajoissa, työterveyshuollon todellinen hinta yritykselle voi olla huomattavasti pienempi kuin laskun loppusumma antaa ymmärtää.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä korvausluokat tarkoittavat käytännössä, kuinka paljon rahaa yritys voi todellisuudessa saada takaisin ja millä tavalla korvauksen hakemisesta tehdään mahdollisimman vaivattomaa, vaikka yrityksellä ei olisi omaa taloushallinnon henkilöstöä hoitamassa paperityötä.

Miksi Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia

Suomessa työterveyshuolto rahoitetaan yhdessä työnantajien ja sairausvakuutuksen kautta. Ajatus on, että ennaltaehkäisevä ja hyvin toimiva työterveyshuolto pitää työntekijät työkykyisinä ja vähentää sairauspoissaoloja, mikä hyödyttää yhteiskuntaa laajemmin. Siksi Kela korvaa työnantajalle osan hyväksytyistä työterveyshuollon kustannuksista vuosittain.

Pienyrityksille korvaus on erityisen merkittävä, koska työterveyshuollon kustannukset jakautuvat harvempien työntekijöiden kesken. Kun yrityksessä on esimerkiksi kolme tai viisi työntekijää, jokainen korvattava euro näkyy suoraan yrityksen kassavirrassa selvästi enemmän kuin isossa organisaatiossa, jossa kustannukset ja korvaukset hukkuvat suuremman kokonaisuuden sisään.

Korvausluokka I ja korvausluokka II

Korvaus jaetaan kahteen luokkaan sen mukaan, millaista toimintaa kustannus koskee.

Korvausluokka I kattaa ehkäisevän työterveyshuollon, kuten työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja työkykyä ylläpitävän toiminnan. Tämä on se osa, joka on aina osa lakisääteistä työterveyshuoltoa.

Korvausluokka II kattaa yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon, jos työnantaja on päättänyt sisällyttää sairaanhoidon osaksi työterveyshuoltoa. Sairaanhoito ei ole lain mukaan pakollinen osa työterveyshuoltoa, joten tämä luokka koskee vain niitä yrityksiä, jotka ovat siitä erikseen sopineet.

Kuinka paljon Kela korvaa

Korvausluokasta I Kela korvaa 60 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Korvausluokasta II korvaus on 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista.

Korvauksille on olemassa vuosittain vahvistettava työntekijäkohtainen enimmäismäärä. Vuoden 2025 tasolla yhteinen enimmäismäärä on 492,50 euroa työntekijää kohden vuodessa, ja korvausluokan II osuus tästä on rajattu enintään 40 prosenttiin, käytännössä noin 197 euroon työntekijää kohden. Koska enimmäismäärät tarkistetaan vuosittain, kannattaa ennen korvaushakemuksen tekemistä varmistaa ajantasainen summa Kelan sivuilta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kymmenen hengen yrityksessä ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista voi tulla takaisin useita tuhansia euroja vuodessa, kun korvaus lasketaan koko henkilöstön yli. Summa riippuu aina siitä, kuinka paljon työterveyshuoltoon on todellisuudessa käytetty ja kuinka suuri osa kustannuksista on Kelan hyväksymää.

Miten korvausta haetaan

Korvausta haetaan Kelan sähköisessä asiointipalvelussa työnantajille. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan tiedot työterveyshuollon kustannuksista ja toiminnasta, esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja laskutustiedot palveluntarjoajalta. Hakemus kannattaa tehdä oman tilikauden päättymisen jälkeen, ja hakuajalle on asetettu määräaika, joten kannattaa aikatauluttaa hakeminen osaksi vuosittaista talousrutiinia.

Mitkä kustannukset eivät ole korvattavia

Kela korvaa vain tarpeellisiksi ja kohtuullisiksi katsotut kustannukset, jotka liittyvät suoraan työterveyshuoltoon. Esimerkiksi yleiset työhyvinvointipalvelut, jotka eivät täytä työterveyshuoltolain määritelmää, tai kustannukset, jotka ylittävät kohtuullisen tason, jäävät korvauksen ulkopuolelle. Myös sellainen sairaanhoito, jota ei ole sovittu osaksi työterveyshuoltosopimusta, ei kuulu korvauksen piiriin.

Käytännön esimerkkejä korvauksen ulkopuolelle jäävistä kuluista ovat esimerkiksi yleiset työhyvinvointitapahtumat, kuntosalietuudet tai muut henkilöstöedut, jotka eivät ole osa varsinaista työterveyshuoltosopimusta. Näiden erottaminen selkeästi omaksi kustannuseräkseen kirjanpidossa helpottaa myös korvaushakemuksen tekemistä, kun rajanveto on selvä jo laskutusvaiheessa.

Näin pk-yritys saa korvauksen helpommin

Korvauksen hakeminen on huomattavasti sujuvampaa, kun työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja kustannusraportointi ovat alusta asti selkeitä. Monet digitaaliset työterveyspalvelut, kuten Dokport, on rakennettu erityisesti pienyritysten tarpeisiin: toimintasuunnitelma ja tarvittava dokumentaatio tulevat valmiina osana palvelua, mikä helpottaa korvauksen hakemista huomattavasti verrattuna siihen, että pienyritys kokoaisi kaiken itse.

Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille, joilla ei ole omaa HR- tai talousosastoa hoitamassa raportointia. Kun palveluntarjoaja tuottaa valmiit dokumentit oikeassa muodossa, yrittäjän oma työaika säästyy asioihin, jotka suoraan kasvattavat liiketoimintaa. Samalla pienenee riski, että hakemus jää puutteellisena tai virheellisenä käsittelemättä ja korvaus jää kokonaan saamatta.

Korvausprosessi kannattaa aikatauluttaa osaksi yrityksen vuosikelloa muun talouden raportoinnin rinnalle, esimerkiksi samaan aikaan tilinpäätöksen valmistelun kanssa. Kun tarvittavat tositteet, toimintasuunnitelma ja laskutustiedot kerätään järjestelmällisesti pitkin vuotta, itse hakemuksen tekeminen vie yleensä vain vähän aikaa. Pahin tilanne on, että korvaushakemus jää kokonaan tekemättä, jolloin yritys maksaa työterveyshuollon täyden hinnan, vaikka osa siitä olisi ollut mahdollista saada takaisin.

Yhteenveto

Kela-korvaus ei poista työterveyshuollon kustannusta kokonaan, mutta se pienentää sitä merkittävästi, kun korvausta osataan hakea oikein. Ehkäisevästä toiminnasta saa suuremman, 60 prosentin korvauksen, kun taas sairaanhoidon korvaus on 50 prosenttia ja rajattu tiukemmin. Selkeä dokumentaatio ja ajoissa tehty hakemus varmistavat, että yritys saa sen, mihin on oikeutettu.