Lakisääteinen työterveyshuolto: mitä työnantajan pitää järjestää?

Lakisääteinen työterveyshuolto on jokaiselle työnantajalle kuuluva velvollisuus Suomessa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto, vaikka yrityksessä olisi vain yksi työntekijä. Moni kuitenkin sekoittaa keskenään lakisääteisen työterveyshuollon ja laajemmat työterveyspalvelut.

Lakisääteisen työterveyshuollon tavoite ei ole ensisijaisesti hoitaa sairauksia, vaan ehkäistä työstä johtuvia terveysriskejä ja tukea työntekijöiden työkykyä. Samalla se auttaa työnantajaa rakentamaan turvallisempaa, terveellisempää ja sujuvampaa työarkea. Hyvin järjestetty työterveyshuolto ei siis ole pelkkä pakollinen kustannus, vaan osa hyvää johtamista ja riskienhallintaa.

Mitä lakisääteinen työterveyshuolto tarkoittaa?

Lakisääteinen työterveyshuolto perustuu työterveyshuoltolakiin. Sen mukaan työnantajan on järjestettävä ehkäisevä työterveyshuolto kaikille työ- tai virkasuhteessa oleville työntekijöille, jotka tekevät työtä Suomessa. Velvollisuus koskee eri kokoisia työnantajia, eri toimialoja ja myös tilanteita, joissa työnantajana toimii yksityishenkilö.

Keskeinen ajatus on ennaltaehkäisy. Työterveyshuolto arvioi työn, työolosuhteiden ja työympäristön vaikutuksia terveyteen sekä auttaa tunnistamaan kuormitustekijöitä ennen kuin niistä syntyy sairastumisia, tapaturmia tai pitkittyneitä työkykyongelmia. Tämä on tärkeää sekä fyysisessä työssä että asiantuntija- ja toimistotyössä, jossa riskit voivat liittyä esimerkiksi ergonomiaan, palautumiseen tai henkiseen kuormitukseen.

Milloin velvollisuus syntyy?

Velvollisuus syntyy heti ensimmäisestä työntekijästä. Se ei riipu yrityksen koosta, toimialasta eikä liikevaihdosta, eikä sille ole minkäänlaista alarajaa.

Velvollisuus ei myöskään riipu työsuhteen muodosta. Se koskee yhtä lailla vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä sekä osa-aikaisia, jotka tekevät vain muutaman tunnin viikossa. Jos työtä tehdään työ- tai virkasuhteessa, lakisääteinen työterveyshuolto on järjestettävä.

Tämä kannattaa huomioida jo rekrytointia suunniteltaessa. Yksinyrittäjälle työterveyshuolto on vapaaehtoinen, mutta ensimmäisen työntekijän palkkaaminen muuttaa tilanteen kertaheitolla: työnantajan velvollisuudet astuvat voimaan työsuhteen alkaessa, eivät vasta myöhemmin.

Mitä lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu?

Ehkäisevä työterveyshuolto sisältää useita käytännön toimia, joilla tuetaan työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tärkeimpiä niistä ovat työpaikkaselvitys, kirjallinen toimintasuunnitelma, terveystarkastukset, neuvonta sekä työkyvyn tukeminen.

Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon perusta. Siinä arvioidaan työolosuhteita, työn kuormitustekijöitä ja mahdollisia altisteita. Selvityksen pohjalta tehdään johtopäätöksiä siitä, millaisia terveysriskejä työhön liittyy ja mitä toimenpiteitä tarvitaan riskien vähentämiseksi. Työpaikkaselvitys ei ole pelkkä muodollisuus, vaan käytännön työkalu, jonka avulla työterveyshuolto suunnitellaan juuri kyseisen työpaikan tarpeisiin.

Kirjallinen toimintasuunnitelma laaditaan työpaikkaselvityksen pohjalta yhdessä palveluntuottajan kanssa. Siinä kuvataan työterveyshuollon tavoitteet, sisältö ja käytännön toimenpiteet sekä se, miten niiden toteutumista seurataan. Toimintasuunnitelma on myös edellytys Kelan korvauksille, joten se kannattaa hoitaa kuntoon heti sopimuksen alussa eikä vasta silloin, kun korvauksia haetaan.

Terveystarkastukset kuuluvat lakisääteiseen työterveyshuoltoon silloin, kun työstä aiheutuu erityistä sairastumisen vaaraa tai kun työ muuten edellyttää terveydentilan seurantaa. Lisäksi työterveyshuolto voi tukea työntekijän työssä selviytymistä silloin, kun työkyky on heikentynyt tai vaarassa heikentyä.

Sisältyykö sairaanhoito lakisääteiseen työterveyshuoltoon?

Sairaanhoito voidaan liittää osaksi työterveyspalvelua, mutta sen järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista.

Moni työntekijä puhuu työterveydestä silloin, kun tarkoittaa nopeaa pääsyä lääkärille flunssan, selkäkivun tai muun vaivan vuoksi. Tämä voi kuulua työterveyteen, mutta vain silloin, jos työnantaja on ottanut mukaan sairaanhoidon työterveyshuoltosopimukseen. Siksi työntekijän kannattaa aina tarkistaa, mitä oman työpaikan työterveyssopimus sisältää.

Käytännössä raja pakollisen ja vapaaehtoisen välillä on tärkeä ymmärtää, koska se ratkaisee sekä kustannukset että sen, mitä työntekijät voivat palvelulta odottaa. Sitä rajaa myös selkiytetään lainsäädännössä — aiheesta tarkemmin artikkelissa pakollinen työterveyshuolto ja sen kustannukset.

Miten työterveyshuolto järjestetään käytännössä?

Työnantaja voi hankkia työterveyshuollon hyvinvointialueelta, yksityiseltä palveluntuottajalta tai järjestää sen itse tai yhdessä muiden työnantajien kanssa. Käytännössä useimmat yritykset tekevät sopimuksen ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa.

Järjestäminen etenee yleensä samassa järjestyksessä: työnantaja valitsee palveluntuottajan ja tekee kirjallisen työterveyshuoltosopimuksen, minkä jälkeen tehdään työpaikkaselvitys ja laaditaan toimintasuunnitelma. Vasta tämän jälkeen lakisääteiset velvoitteet ovat aidosti kunnossa.

Vaikka kyse on lain velvoitteesta, hyvin toteutettu työterveyshuolto tuo yritykselle myös konkreettista hyötyä. Se auttaa tunnistamaan työoloihin liittyviä riskejä ajoissa, vähentää työstä johtuvia terveysongelmia ja tukee työkykyä ennen kuin tilanteet pitkittyvät. Samalla työntekijöille syntyy kokemus siitä, että heidän hyvinvoinnistaan pidetään huolta.

Palveluntuottajaa valitessa kannattaa vertailla myös hintaa. Kustannusten muodostuminen on käyty läpi sivulla mitä työterveyshuolto maksaa työnantajalle.

Pienyritykset ja yksinyrittäjät

Jos yrityksellä on yksikin työntekijä työsuhteessa, lakisääteinen työterveyshuolto on järjestettävä. Pienyrityksille riittää hyvin esimerkiksi kevyt työterveyshuolto, joka järjestetään etänä. Ei-altisteisilla työpaikoilla, kuten toimisto- ja palvelualoilla, lakisääteiset velvoitteet on mahdollista hoitaa kokonaan digitaalisesti ilman klinikkakäyntejä.

Yrittäjä voi halutessaan järjestää itselleen työterveyshuollon, mutta se ei ole pakollista, jos yrityksessä ei ole työntekijöitä. Silti moni yrittäjä hyötyy siitä, että kevyt työterveys on järjestetty — aihetta on puntaroitu tarkemmin artikkelissa kannattaako yksinyrittäjän työterveyshuolto.

Yhteenveto

Lakisääteinen työterveyshuolto on työnantajan velvollisuus, joka syntyy heti ensimmäisestä työntekijästä ja koskee myös määräaikaisia ja osa-aikaisia. Pakollista on ehkäisevä työterveyshuolto, kun taas sairaanhoito on vapaaehtoinen lisä.

Kun työterveyshuolto järjestetään huolellisesti ja työpaikan tarpeisiin sopivasti, se hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajaa, koska velvoitteet täyttyvät, Kelan korvaukset ovat haettavissa ja työkykyä tuetaan ennen kuin ongelmat ehtivät pitkittyä.