Pakollinen työterveyshuolto – mitä lakisääteinen työterveys kattaa ja mitä se maksaa?

Pakollinen työterveyshuolto koskee jokaista yritystä, jolla on yksikin työntekijä. Lakisääteinen työterveyshuolto on järjestettävä riippumatta siitä, onko työntekijä osa-aikainen, määräaikainen vai vakituinen. Moni työnantaja ei kuitenkaan tiedä tarkalleen, mitä lakisääteinen työterveys sisältää, mikä on vapaaehtoista lisäpalvelua ja mitä kokonaisuus maksaa. Tässä artikkelissa käymme asian läpi selkeästi – ja kerromme myös tuoreesta asetusmuutoksesta, joka selkiyttää pakollisten ja vapaaehtoisten palvelujen rajaa.

Kenelle työterveyshuolto on pakollinen?

Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kaikille työsuhteessa oleville työntekijöille. Velvoite syntyy heti ensimmäisestä työntekijästä, eikä se riipu yrityksen koosta, toimialasta tai työsuhteen kestosta. Yrittäjälle itselleen työterveyshuolto on vapaaehtoinen, mutta usein järkevä hankinta.

Jos pakollinen työterveyshuolto on järjestämättä, työnantaja rikkoo lakia. Työsuojeluviranomainen valvoo velvoitteen toteutumista, ja laiminlyönnistä voi seurata sakkorangaistus.

Mitä lakisääteinen työterveyshuolto sisältää?

Lakisääteinen työterveyshuolto on ennaltaehkäisevää toimintaa. Sen ytimessä ovat:

• Työpaikkaselvitys, jossa työterveyshuolto arvioi työn, työympäristön ja työyhteisön terveydellisen merkityksen. Työpaikkaselvitys on työterveysyhteistyön perusta, ja se on tehtävä ennen muuta toimintaa.
• Toimintasuunnitelma, joka laaditaan työpaikkaselvityksen pohjalta ja jossa sovitaan työterveyshuollon sisällöstä ja tavoitteista.
• Terveystarkastukset, joita työn altisteet tai erityinen sairastumisen vaara edellyttävät, esimerkiksi melu-, pöly- tai yötyössä.
• Työkyvyn tukeminen ja seuranta, neuvonta ja ohjaus sekä osallistuminen työkykyä ylläpitävään toimintaan silloin, kun työpaikan omat keinot eivät riitä.

Mikä ei ole pakollista? Sairaanhoito on vapaaehtoinen lisä

Yleinen väärinkäsitys on, että työterveyshuoltoon kuuluisi automaattisesti sairaanhoito. Näin ei ole: sairaanhoito on työnantajalle vapaaehtoinen palvelu, joka sisältyy työterveyshuoltoon vain, jos siitä on erikseen sovittu. Myös esimerkiksi pelkän iän perusteella tehtävät terveystarkastukset ovat harkinnanvaraisia.

Moni työnantaja tarjoaa sairaanhoidon silti mielellään, koska nopea hoitoon pääsy voi lyhentää sairauspoissaoloja ja parantaa työntekijäkokemusta. Olennaista on tietää, mistä maksaa: lakisääteinen perusta on pakollinen, kaikki muu on yrityksen oma valinta.

Tuore asetusmuutos selkiyttää pakollisen ja vapaaehtoisen rajaa

Kesäkuussa 2026 valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn työterveyshuoltoasetuksen, joka säätää aiempaa selkeämmin, mitkä palvelut työnantajan on pakko järjestää ja mitkä ovat harkinnanvaraisia. Jatkossa pakollinen ja vapaaehtoinen työterveystoiminta on eriteltävä omiksi kokonaisuuksiksi työterveyshuollon sopimuksissa.

Muutos tulee voimaan vuoden 2027 alussa, ja sopimukset on päivitettävä viimeistään vuoden 2029 alkuun mennessä. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan kahtiajaon täsmentäminen auttaa työnantajia työterveyshuollon kustannusten hallinnassa. Työnantajalle tämä on hyvä hetki käydä oma sopimus läpi: mikä osa kokonaisuudesta on lakisääteistä ja mistä maksetaan vapaaehtoisena lisänä.

Hyvä tietää on myös, että Kela-korvauksiin ei tullut muutoksia, eikä korvauksen saaminen edellytä kaikkien palvelujen hankkimista samalta palveluntuottajalta.

Mitä pakollinen työterveyshuolto maksaa?

Lakisääteisen työterveyshuollon hinta riippuu palveluntuottajasta, yrityksen koosta ja työn riskeistä. Kustannuksia keventää se, että Kela korvaa työnantajalle osan hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisista kustannuksista. Ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta korvaus on tyypillisesti enintään 60 prosenttia vuotuiseen enimmäismäärään asti.

Digitaalisesti toimiva työterveyshuolto on usein pienyritykselle kevyin tapa hoitaa velvoite: ei suuria kiinteitä kuluja, ei turhia käyntejä, ja sopimuksen, työpaikkaselvityksen ja toimintasuunnitelman saa hoidettua verkossa. Ajantasaiset hinnat kannattaa aina tarkistaa palveluntuottajalta, sillä ne vaihtelevat sisällön ja henkilöstömäärän mukaan.

Miten lakisääteinen työterveys järjestetään käytännössä?

Työterveyshuollon järjestäminen etenee yleensä näin: työnantaja valitsee palveluntuottajan ja tekee kirjallisen työterveyshuoltosopimuksen, sen jälkeen tehdään työpaikkaselvitys ja laaditaan toimintasuunnitelma. Tämän jälkeen lakisääteinen velvoite on hoidettu, ja kokonaisuutta täydennetään tarvittaessa vapaaehtoisilla palveluilla.

Digitaalisessa työterveyshuollossa koko prosessi hoituu verkossa, ja työntekijät saavat tarvittaessa nopean etälääkäriyhteyden. Etävastaanotto voi olla hyvä ensimmäinen askel, kun oire sopii etänä arvioitavaksi. Jos tilanne vaatii tutkimista paikan päällä, lääkäri ohjaa eteenpäin.

Yhteenveto

Pakollinen työterveyshuolto on järjestettävä heti, kun yrityksellä on työntekijä. Lakisääteinen työterveyshuolto kattaa ennaltaehkäisevät palvelut, kuten työpaikkaselvityksen, toimintasuunnitelman ja altisteiden edellyttämät terveystarkastukset – sairaanhoito on vapaaehtoinen lisä. Tuore asetusmuutos selkiyttää tätä kahtiajakoa entisestään, kun pakolliset ja vapaaehtoiset palvelut eritellään sopimuksissa vuodesta 2027 alkaen. Pienyritykselle digitaalinen työterveyshuolto on usein helpoin ja kustannustehokkain tapa hoitaa velvoite kuntoon.