Pakollinen työterveyshuolto: mitä se maksaa työnantajalle?

Pakollinen työterveyshuolto koskee jokaista yritystä, jolla on yksikin työntekijä. Kun tarjouksia vertailee, on vaikea nähdä, mikä osa laskusta perustuu lakiin ja mistä maksetaan vapaaehtoisena lisänä.

Tässä artikkelissa keskitytään kustannuksiin, muun muassa mistä lakisääteisen minimin hinta muodostuu, paljonko siitä palautuu Kelalta ja miksi vuoden 2027 asetusmuutos tekee kokonaisuudesta aiempaa läpinäkyvämmän. Jos haluat ensin ymmärtää itse velvoitteen sisällön, se on käyty läpi artikkelissa lakisääteinen työterveyshuolto: mitä työnantajan pitää järjestää.

Mistä pakollisen työterveyshuollon kustannus muodostuu?

Kustannuksen alarajan määrittää se, mikä on aidosti pakollista. Työterveyshuoltolaki velvoittaa järjestämään vain ennaltaehkäisevän työterveyshuollon, ja käytännössä lasku muodostuu näistä osista:

• Työpaikkaselvitys, joka on tehtävä ennen muuta toimintaa ja uusittava, kun työ tai olosuhteet muuttuvat olennaisesti.
• Kirjallinen toimintasuunnitelma, joka laaditaan selvityksen pohjalta ja jota päivitetään sopimuskauden aikana.
• Terveystarkastukset, joita työn altisteet tai erityinen sairastumisen vaara edellyttävät — esimerkiksi melu-, pöly- tai yötyössä. Ei-altisteisessa toimisto- ja palvelutyössä näitä kertyy selvästi vähemmän, mikä näkyy suoraan hinnassa.
• Työkyvyn tuki ja seuranta sekä neuvonta silloin, kun työpaikan omat keinot eivät riitä.

Kaksi tekijää selittää siis suurimman osan hintaeroista yritysten välillä: henkilöstömäärä ja työn riskiprofiili.

Kela-korvaus keventää pakollisen osuuden hintaa

Korvausprosentti riippuu siitä, kummalle puolelle pakollisen ja vapaaehtoisen rajaa palvelu osuu. Ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta — eli juuri siitä osuudesta, joka on lakisääteinen — korvaus on enintään 60 prosenttia. Vapaaehtoisesta sairaanhoidosta korvaus on enintään 50 prosenttia.

Kustannusten kannalta tästä seuraa kaksi asiaa. Pakollinen perusta ei ole pelkkä velvoite, vaan myös se osa kokonaisuudesta, josta saa parhaan korvauksen. Korvaus edellyttää, että työpaikkaselvitys ja kirjallinen toimintasuunnitelma ovat kunnossa — ilman niitä koko lasku jää työnantajan maksettavaksi, jolloin näennäinen säästö kääntyy tappioksi.

Asetusmuutos 2027 tekee kustannuksista läpinäkyvämpiä

Kesäkuussa 2026 valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn työterveyshuoltoasetuksen, joka säätää aiempaa selkeämmin, mitkä palvelut työnantajan on pakko järjestää ja mitkä ovat harkinnanvaraisia. Jatkossa pakollinen ja vapaaehtoinen työterveystoiminta on eriteltävä omiksi kokonaisuuksiksi työterveyshuollon sopimuksissa.

Muutos tulee voimaan vuoden 2027 alussa, ja sopimukset on päivitettävä viimeistään vuoden 2029 alkuun mennessä.

Kustannusten kannalta tämä on olennaista. Tähän asti tarjouksia on ollut vaikea vertailla, koska lakisääteinen perusta ja vapaaehtoiset lisät ovat sekoittuneet samaan hintaan. Erittelyn jälkeen työnantaja näkee, mikä osa laskusta on velvoitetta ja mikä oma valinta — ja pystyy kohdistamaan Kela-korvaukset oikeisiin luokkiin. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan kahtiajaon täsmentäminen auttaa työnantajia juuri kustannusten hallinnassa.

Työnantajalle tämä on hyvä hetki käydä oma sopimus läpi jo ennen siirtymäajan päättymistä. Kela-korvauksiin muutos ei tuonut muutoksia, eikä korvauksen saaminen edellytä kaikkien palvelujen hankkimista samalta palveluntuottajalta.

Mikä ei ole pakollista?

Yleinen väärinkäsitys on, että työterveyshuoltoon kuuluisi automaattisesti sairaanhoito. Näin ei ole: sairaanhoito on työnantajalle vapaaehtoinen palvelu, joka sisältyy työterveyshuoltoon vain, jos siitä on erikseen sovittu. Myös esimerkiksi pelkän iän perusteella tehtävät terveystarkastukset ovat harkinnanvaraisia.

Moni työnantaja tarjoaa sairaanhoidon silti mielellään, koska nopea hoitoon pääsy voi lyhentää sairauspoissaoloja ja parantaa työntekijäkokemusta. Kustannusmielessä olennaista on tietää, mistä maksaa: lakisääteinen perusta on pakollinen, kaikki muu on yrityksen oma valinta — ja korvautuu Kelalta matalammalla prosentilla.

Näin arvioit oman yrityksesi kustannuksen

Koska hinta riippuu henkilöstömäärästä ja työn riskeistä, tarkka luku kannattaa laskea omilla lukemilla. Kustannusten muodostuminen ja laskuri löytyvät sivulta mitä työterveyshuolto maksaa työnantajalle, ja pienen yrityksen näkökulma esimerkkilaskelmineen sivulta työterveyden hinta pienyritykselle.

Vertailussa kannattaa kiinnittää huomiota kolmeen asiaan: mikä osa tarjouksesta on lakisääteistä, mikä vapaaehtoista, ja sisältyvätkö työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma hintaan vai laskutetaanko ne erikseen.

Yhteenveto

Pakollisen työterveyshuollon kustannus määräytyy sen mukaan, mikä on aidosti lakisääteistä: ennaltaehkäisevä työterveyshuolto eli työpaikkaselvitys, toimintasuunnitelma, altisteiden edellyttämät terveystarkastukset ja työkyvyn tuki. Kela korvaa tästä enintään 60 prosenttia työntekijäkohtaiseen vuotuiseen enimmäismäärään asti, kun velvoitteet on hoidettu asianmukaisesti ja korvausta haetaan ajoissa.

Vuoden 2027 alusta pakollinen ja vapaaehtoinen osuus eritellään sopimuksissa, mikä tekee hintojen vertailusta selvästi helpompaa. Ei-altisteisilla aloilla digitaalisesti toteutettu työterveyshuolto on usein edullisin tapa hoitaa velvoite kuntoon.